Siirry suoraan sisältöön

Aineettomien kulttuurisisältöjen kaupallistamispolku

Kalevala – mytologiasta arvoa liiketoimintaan -hankkeessa on kevään 2022 aikana kehitetty aineettomien kulttuurisisältöjen kaupallistamispolkua. Hankkeen visiona on luoda Pohjois-Karjalaan Kalevalan teemoja ja tarinoita liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten verkosto, ja edesauttaa yrittäjien valmiuksia tuotteistamisessa ja tarinoiden hyödyntämisessä yritystoiminnassa. Kaupallistamispolku on valmennusten sarja, jonka aikana yrittäjät tutustuvat asiakastuntemuksen, elämysmuotoilun ja tarinallistamisen merkitykseen onnistuneessa tuotteistamisessa. Kaupallistamispolkua hyödynnetään kaupallistamisoppaan luomiseen, jonka avulla hankkeen aikana tuotetut materiaalit ja työkalut ovat yrittäjien käytettävissä hankeajan päättymisen jälkeenkin.

Kevään 2022 aikana yrittäjäryhmät Tohmajärvellä ja Lieksassa pääsevät kulkemaan läpi koko tarinapohjaiseen tuotteistamiseen tähtäävän valmennusten sarjan. Kaupallistamispolun valmennukset ovat hankkeen tilaisuuksissa eli riihissä käynnistyneet myös Kolilla ja Nurmeksessa. Tulevassa blogitekstien sarjassa tullaan tutuiksi kaupallistamispolun neljän peruselementin kanssa: asiakasymmärryksen, elämysmuotoilun, tarinallistamisen ja tuotteistamisen.

Joukkovoimalla kasvatetaan maakunnan kiinnostavuutta

Hankkeen tavoitteena on visioida, inspiroida ja panna alulle Kalevalaan, suomalaiseen kansanperinteeseen ja paikallisiin tarinoihin nojaavia tuotteita ja palveluita ympäri Pohjois-Karjalaa sekä luoda verkosto, jonka välityksellä eri paikkakuntien toimijat voivat yhteisvoimin kasvattaa maakunnan kiinnostavuutta. Kuten eräs yrittäjäryhmän jäsen totesikin: ”Kukaan ei tule Tohmajärvelle vain käydäkseen kahvilla.” Sen sijaan matkailija voi hyvinkin tulla Tohmajärvelle vieraillakseen historiallisessa kahvilamiljöössä, saunoakseen aidossa savusaunassa kuulaassa kesäillassa puhtaan järven äärellä, majoittuakseen sen jälkeen unohtumattomassa vaaramaisemassa. Tämän haavekuvan toteutumiseen tarvitaan sekä paikallisia että maakunnan laajuisia yritysten verkostoja ja toimivaa yhteistyötä.

Tarinoista löytyy aineksia liiketoiminnan kehittämiseen

Niin pitkään kuin on ollut ihmisiä, on ollut tarinoita. Tarinoita on kerrottu iltanuotion äärellä, ne ovat viihdyttäneet ja opettaneet. Tarinat auttavat meitä ymmärtämään, ne herättävät meissä samaistumisen tunnetta. Tarinoiden avulla muistamme paremmin. Tarinat voivat vakuuttaa ja jopa muuttaa asenteita. (Rauhala & Vikström) Tarina antaa kokemukselle merkityksen, ja liittää henkilökohtaisen kokemuksen osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta. Kilpailun kiristyminen vaatii yritystoiminnalta tehokkaampia ja mieleenpainuvampia erottautumiskeinoja. (Kalliomäki) Hyvä asiakaskokemus syntyy, kun asiakkaan odotukset vähintään täytetään – tai mikä parasta, ylitetään. Asiakkaan positiiviseen yllättämiseen ei tarvita isoa budjettia, tilannetaju ja kekseliäisyys riittävät. (Rauhala & Vikström)

Kalevala-hankkeessa toimimme aineettomista kulttuurisisällöistä erityisesti tarinoiden ja mytologioiden parissa. Suomen kansalliseeposta Kalevalaa on melko vähän hyödynnetty liiketoiminnassa ja tuotteistuksessa. Hankkeessa halutaan osoittaa, että valtavaa tarinaperinnettämme voi hyödyntää monipuolisesti tuotteiden ja palveluiden suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana. Pyrkimys ei ole niinkään luoda kirjaimellisia Kalevala-tulkintoja, vaan moderneja ja hankkeeseen osallistuvien yritysten näköisiä versioita ikivanhoista taruista ja uskomuksista.

Teksti & kuva:
Outi Santaniemi, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:
Anne Kalliomäki: Tarinallistaminenpalvelukokemuksen punainen lanka, Alma Talent 2014
Mervi Rauhala & Taru Vikström: Storytelling työkaluna, Alma Talent 2014